Nou hätä, huhtikuun dumppi tuli

Kaks viikkoa sitten tiistaina tuli toinen dumppi. Keskiviikkona laskettiin kuivaa puuteria, eikä osunu pohjille yhtään. Hienointa hommassa oli se, että Engelbergissä ei oo enää ketään jäljellä, joten omia linjoja sai laskea koko päivän. Iloa siitä dumpista kesti viikon, sillä kelit pysy tarpeeksi kylminä koko ajan. Nyt alkaa olla lämpimämpää... Mäkeen meno pitäis ajottaa silleen, että lumi on pehmennyt yön pakkasen jälkeen mutta ei kuitenkaan vielä muuttunut liisteriksi. Aika hankalaa saada laskua jolla olis sekä ylä- että alaosa kivaa kevätlunta.

Viime viikolla käytiin pienellä kevätskinnauksella. Ei otettu mitään kiireistä aikataulua vaan päätettiin yöpyä vuorella. Aluksi tarkoitus oli mennä nukkumaan alppimajalle, mutta hintataso oli sen verran kova että päätettiin nukkua ulkona. Ajettiin aamulla kaikessa rauhassa Sustenpassin parkkikselle ja lähdettiin nousemaan pikkuhiljaa. Joskus kolmen jälkeen kaivettiin syvennys lumeen kallion kupeeseen. Sitten keiteltiin päivällinen trangialla ja pikkuhiljaa ryömittiin makuupusseihin. Oli aika kylmä yö vaikka lämpötila ei laskenu alle -5 asteen... Tosi hieno kokemus kuitenkin. Ikinä en oo nähnyt niin hienoa tähtitaivasta.



Semi hyvät näkymät just ennen nukkumaan menoa


Viikko sitten meillä oli 80's ski day, vuorella pyöri nelisenkymmentä menneen ajan mukaan pukeutunutta laskijaa. Päivä tais olla yhtä juhlaa Titiliksen huipulle matkaaville Aasialaisille turisteille, jotka muutenkin haluavat kuviin laskijoiden kanssa. Saimme ihailla hienoja suorituksia vanhoilla parimetrisillä sukkapuikoilla ja Big Footeilla. Back flippejä ja ratalaskua.

Paikallinen suksikauppias fiilistelee, kuvaaja vielä tuntematon

Muutenkin kuin tyhjästä vuoresta huomaa, että saisonende on täällä. Lumi sulaa kovaa vauhtia, viimeinen kyläänlasku taisi tulla laskettua jo yli viikko sitten. Silloinkin oli aika paljon mutaesteitä matkalla. Kaupat ovat siirtäneet sukset pois ja laittaneet pyörät tilalle. Välillä tuntuu siltä, että en syö enää muuta kuin grilliruokaa. Huhtikuu on ollut mielettömän hauska, ainoa huono puoli on kavereiden lähteminen kotikonnuille. Tällä viikolla lähtee joka päivä joku. On surullista ajatella, että tää hieno aika elämästä alkaa olla ohi... Mahdollisesti ensi vuonna uudelleen?

Edellisessä postauksessa kirjoitin pitkästä randosta jolla käytiin Danin kanssa. Tässä linkki hänen blogiinsa, mistä löytyy hieman tarkempi juttu siitä reissusta.
http://brainfood.howies.co.uk/2011/04/in-the-mountains-part-3/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+howiesByTheWay+%28howies+-+by+the+way...%29